Home » Blogi » Huumeita ilman ongelmia

Huumeita ilman ongelmia

Huumautuneita ihmisiä

JESSE on 21-vuotias vaasalainen korkeakouluopiskelija. Hän käyttää huumeita satunnaisesti, omien sanojensa mukaan ”aika vitun epäaktiivisesti”. Jesse kertoo kokeilleensa ainakin kannabista, ekstaasia, LSD:tä, DXM:ää, sieniä ja kodeiinia.

Hän ei ole yksin, vaikka korkeakouluopiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä. Täysin raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000. Tämä selviää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) helmikuussa julkaistussa tutkimuksessa.

Suomalaisten suhtautuminen humalajuomiseen ja tupakointiin on muuttunut yhä kriittisemmäksi, mutta esimerkiksi kannabikseen suhtaudutaan huolettomammin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2015 raportin mukaan suomalaisten huumeiden käyttö on yleistynyt, eniten juuri kannabiksen ja ekstaasin käyttö. 25–34-vuotiaista miehistä lähes neljäkymmentä prosenttia ilmoitti kokeilleensa kannabista vähintään kerran.

Kannabis ei kuitenkaan ole korvannut alkoholia, vakuuttaa THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

”Joskus näkee arvauksia siitä, että kannabiksen käyttö on korvannut alkoholin, mutta siitä ei ole mitään näyttöä. Päinvastoin porukka jakautuu entistä selkeämmin sellaisiin, jotka eivät juo, polta tai käytä huumeita ja sitten on niitä, jotka tekevät näitä kaikkia”, Hakkarainen sanoo.

Aiempaa suopeamman suhtautumisen huumeita, erityisesti kannabista, kohtaan selittää Hakkaraisen mukaan ainakin kaksi syytä. ”Nuoremmissa ikäryhmissä on havaittavissa tällaista muutosta, ja se seuraa kansainvälisiä virtauksia. Esimerkiksi Uruguay ja moni Yhdysvaltojen osavaltio sallii kannabiksen, mikä vaikuttaa asenneilmapiiriin”, Hakkarainen sanoo.

”Muuntohuumeet ovat olleet nuoremman väen kiinnostuksen kohteena, mikä liittyy biletyskulttuuriin Euroopassa”, hän jatkaa.

Suomessa seurataan, mitä maailmalla tapahtuu, mutta päihteiden käyttö leviää tänne pienellä viiveellä. Vaikka asenneilmapiiri kannabista kohtaan on muuttunut, esimerkiksi heroiinin suhtaudutaan edelleen varautuneesti. Suhtautuminen koviin huumeisiin ei ole merkittävästi muuttunut.

MONI tekeeeron kannabiksen ja muiden huumeiden välille. Myös termiä ”huume” pidetään usein epämääräisenä.

”Huumeista puhuminen on hölmöä, koska siihen mahtuu niin paljon eri aineita”, Jesse pohtii.

Tutkija Hakkarainen on samaa mieltä: ”[Huume-termi] on vakiintunutta kielenkäyttöä, mutta on selvää, että se pitää sisällään monenlaisia aineita, vaikutuksiltaankin päinvastaisia aineita: yhdet piristävät, toiset rauhoittavat ja niin edespäin.”

Myös alkoholia voi vaikutustensa takia pitää huumeena: se lamauttaa keskushermoston ja rentouttaa.

Yksi näkökulma on se, että huumeet ovat laittomia. Se on Jessen mielestä ongelma.

”Eihän huumeet ole kohtuukäyttäjälle ole mikään ongelma. Laittomuus on ongelma sen takia, että se pitää fiksun keskustelun poissa. Ei kukaan poliitikko, joka kannattaa esimerkiksi kannabiksen laillistamista, voi sanoa sitä ääneen, koska se olisi poliittinen itsemurha ainakin Suomessa.”

Jesse pitää itseään kohtuukäyttäjänä. Mutta voiko huumeita käyttää kohtuudella?

Kannabiksen ja muiden huumausaineiden käytön on todettu kasvattavan erilaisten mielenterveyden häiriöiden – etenkin psykoosin – riskiä, kertoo psykiatri Jussi Niemi-Pynttäri. Hänen mukaansa viidesosalla ihmisistä on päihderiippuvuustaipumus, eikä kukaan etukäteen tiedä, kuuluuko siihen porukkaan vai ei. Addiktio syntyy toisilla nopeasti ja toisilla hitaasti; kohtuullisen käytön rajaa on mahdoton sanoa.

”Me ei voida ennustaa, kenelle tulee ongelmia ja kenelle ei”, Niemi-Pynttäri toteaa.

Riippuvuuden lisäksi jo yksittäinen huumekokeilu voi aiheuttaa yliannostuksen, joka johtaa pahimmillaan kuolemaan. Myös saatavuuteen liittyy omat ongelmansa.

”Kun netistä tilataan, riskit lisääntyvät. Jos Kiinasta tilaa jotain, ei voi tietää, onko aine sitä mitä todella on tilannut”, tutkija Hakkarainen muistuttaa.

Käänteisesti Hakkaraisen argumentilla voidaan puolustaa laillista huumekauppaa. Jos huumeiden myynti olisi sallittua ja säädeltyä liiketoimintaa, vältyttäisiin katukaupan riskeiltä, jolloin ei voi olla varma ostamistaan aineista. Aineen epäpuhtaudet voivat olla hyvin vaarallisia, ja esimerkiksi suonensisäisissä huumeissa on suuri infektioriski.

Psykiatri Niemi-Pynttäri ei usko, että aineiden kriminalisointi on paras keino ehkäistä huumeiden käyttöä. Toisaalta hänen mielestään huumeiden vapaa myynti voisi viestiä siitä, että aineiden käyttö on turvallista. Yhtälö on haasteellinen.

Huumeiden haittavaikutusten arviointi on vaikeaa, ja arkikeskustelussa vahvat uskomukset ja tutkimustulokset ovat vastakkain. Usein alkoholin, tupakan ja kannabiksen haittavaikutuksia vertaillaan jopa virheellisesti. Niemi-Pynttäri kumoaa esimerkiksi väitteen, jonka mukaan kannabis olisi tupakkaa vaarattomampi päihde.

”Kannabista käytetään usein polttamalla, eli siihen liittyy samat syöpäriskit kuin tupakkaankin”, Niemi-Pynttäri selostaa.

HUUMAUSAINEIDEN haittavaikutuksista ei olla yksimielisiä, mutta asiantuntijoiden mukaan ne eivät ole ainakaan terveydelle hyväksi. Huumeiden käytön on todettu aiheuttavan myös sosiaalisia ongelmia: se saattaa kasvattaa esimerkiksi syrjäytymisriskiä.

Tietoa huumeista ja niiden haittavaikutuksista on saatavilla paljon. On mielenkiintoista, miksi ihmiset kuitenkin käyttävät niitä.

Tutkija Hakkaraisen mielestä huumeiden käyttö liittyy usein tiettyyn elämänvaiheeseen, erityisesti nuorten aikuisten maailmaan. Juhlimisen ja vapaa-ajasta nauttimisen katsotaan kuuluvan esimerkiksi opiskelijaelämään.

”Se nähdään jotenkin hienona, se on jotain mitä vertaisryhmät tekevät. Satunnaista käyttöä ei nähdä ongelmana, vaan nuorten biletyskulttuuriin kuuluvana osana”, Hakkarainen arvioi.

THL:n tilastojen mukaan huumeiden käyttö vähenee 35 ikävuoden jälkeen. Tätä voi selittää esimerkiksi työelämään siirtyminen ja perheen perustaminen.

YTHS:n tutkimuksen mukaan opiskelijoiden alkoholin käyttöön liittyy sosiaalisia paineita. Myös huumeiden käyttöä olisi helppo perustella tällä, mutta aina se ole niin. Jessen kiinnostus huumeisiin heräsi teini-iässä, kun hän seurasi amerikkalaisia stand up -koomikoita. He vitsailivat huumeista ja kyseenalaistivat auktoriteetteja sekä ”virallisten tahojen” suosituksia.

”Siitä tuli itsekin halu kokeilla, mitä ne ovat ne kauheasti demonisoidut aineet. Meikäläisen kohdalla se ei ole ollut mikään ryhmäpainejuttu. Yhden frendin kanssa olen lähinnä kokeillut”, hän kertoo.

Jesse yhdistää huumeet harvoin biletykseen.

”Se riippuu aika paljon siitä, mitä käyttää. Oikeastaan aika paljon kaikkea on tullut käytettyä lähinnä pienen kaveriporukan kesken tai yksin. Joskus DXM:ää oon ottanut ennen Fonaa (vaasalainen yökerho). Mutta tavallisesti pienessä porukassa haetaan uusia kokemuksia ja tapaa tarkastella maailmaa.”

Jesse on kokeillut useita huumeita, ja hän aloitti tavalliseen tapaan kannabiksella. Hän ei kuitenkaan usko niin sanottuun porttiteoriaan, jonka mukaan mietojen huumeiden ja päihteiden käyttö toimii porttina kovempiin aineisiin.

”Vaikka pilvi on ollut ensimmäinen kokemus, se ei ole mihinkään mua vienyt. Olisin kokeillut näitä muita aineita kuitenkin”, Jesse selostaa.

”Jos vedät pilveä, niin tuskin olet seuraavaksi vetämässä piriä jonkun huoran tisseiltä”, hän jatkaa.

THL:n raportin mukaan huumeet aiheuttavat julkiselle sektorille vuosittain satojen miljoonien eurojen kustannukset. Väitettä voi vastustaa sanomalla, että jos huumeiden myynti olisi laillista, sitä voitaisiin myös verottaa, mikä toisi tuloja valtion kassaan. Toisaalta voidaan pohtia, käytettäisiinkö aineita enemmän, jos huumeiden käyttö olisi laillista. Olisiko ongelmakäyttäjien määrä suurempi?

Sitä on vaikea ennustaa, mutta psykiatri Niemi-Pynttärin mukaan päihderiippuvuutta on yhteiskunnassa aina. Hän puhuu väestötason riskistä ja tarkoittaa sitä, että kukaan ei voi tietää, kenestä tulee ongelmakäyttäjä, jos huumeita saisi myydä ja käyttää laillisesti.

Jesse ei koe huumeiden satunnaisen käytön vaikuttavan häneen arkeensa, vaikka myöntää, että riippuvuus voi syntyä helposti. ”Ymmärrän kyllä, että johonkin kodeiinin voisi jäädä koukkuun. Siitä tulee niin tyytyväinen ja hyvä olo.”

”Musta tuntuu, että päihteiden ongelmakäyttö on oire joistain muusta. Itellä on ainakin niin paljon kaikkea tekemistä, ettei huvita olla koko ajan sekaisin”, Jesse pohtii.

Huumeet eivät häntä pelota, mutta opiskelijaelämään liittyvä alkoholin käyttö mietityttää.

”Eniten mua pelottaa viina, sitä pitäisi oikeasti rajoittaa. Pakko sanoa, että mikään muu aine ei ole aiheuttanut sellaista krapulaa.”

Jessen nimi on muutettu.

teksti: Rasmus Arikka