Siirry suoraan sisältöön
Home » Blogi » Tähtäimessä ylioppilaskirjoitukset

Tähtäimessä ylioppilaskirjoitukset

Ylioppilaskirjoitukset tähtäävät ylioppilastutkintoon

Vuosittain Suomessa kirjoittaa noin 35 000 henkilöä ylioppilaaksi. Ylioppilaskirjoitusten tarkoitus on selvittää, onko oppilas omaksunut lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot, sekä lukion tavoitteiden mukaisen kypsyyden. Kirjoittaa voi syksyllä tai keväällä, aineet voi hajauttaa yhteensä kolmeen eri kirjoituskertaan. Ylioppilaskirjoitukset pidetään samanaikaisesti kaikissa lukioissa ja ylioppilastutkinnon saaminen vaatii vähintään neljän pakollisen aineen suorittamisen hyväksytysti. Lisäksi voi kirjoittaa ylimääräisiä aineita, suurin hyväksytysti kirjoitettu ainemäärä on tällä hetkellä kuusitoista koetta.

Ylioppilaskirjoitukset – historia

Vuotta 1853 pidetään ylioppilaskirjoitusten alkuvuotena, jolloin Turun Akatemian pääsykuulusteluissa testattiin, hallitseeko oppilas yliopisto-opintoihin vaadittavan oppimäärän. Naiset pääsivät suorittamaan ylioppilastutkintoa ja painamaan ylioppilaslakin päähänsä ilman erityislupaa vasta vuonna 1874. Vielä 1900-luvun alussa ylioppilastutkinto takasi suorittajalleen suoran pääsyn yliopistoon. Ylioppilaiden määrän kasvaessa otettiin kuitenkin käyttöön pääsykokeet yliopistoihin. Ylioppilaskirjoitukset ruotsiksi pystyi suorittamaan jo silloin, kun ne olivat vielä pääsykuulustelut.

Sotavuodet toivat poikkeuksen ylioppilaskirjoitusten historiaan kun vuosina 1940 ja 1942 valkolakin sai lukion päättötodistusten arvosanojen perusteella. Ylioppilaskirjoitukset ovat kokeneet vuosien varrella monia uudistuksia, suurempia muutoksia on tehty kuitenkin vain muutaman kerran. Viimeaikaisimpia muutoksia ovat esimerkiksi ruotsinkielen kirjoittamisen vapaaehtoisuus vuodelta 2005 ja nykymuotoinen reaalikoe vuodelta 2006, joka mahdollistaa tarkemman suuntautumisen jatko-opintoja ajatellen.

Voit opiskella ja suorittaa ylioppilaskirjoitukset ruotsiksi

Suomessa voi suorittaa ylioppilaskirjoitukset ruotsiksi tai suomeksi, kirjoituskielen määrittää lukion tai oppilaitoksen opetuskieli. Ruotsinkieliset lukiot ovat usein lukiovertailuissa kärjessä. Ruotsinkielisten yhteisöjen tiiviyttä pidetään yhtenä syynä ruotsinkielisten lukioiden menestykseen. Kokelaan on suoritettava kaikki tutkintoonsa sisältyvät kokeet samalla tutkintokielellä. Tulevaisuudessa myös tutkinnon englanninkielellä suorittaminen tulee mahdolliseksi. IB-linjoilla voi jo englanniksi opiskella, mutta tutkintoa ei ole voinut englanninkielellä suorittaa.

Koska aineista kolme voi kirjoittaa kielistä, on ruotsinkielisten lukioiden oppilailla pieni etumatka suomenkielellä kirjoittaviin. Ruotsinkielellä opiskelevat, puhuvat usein suomenkieltä toisena äidinkielenään ja monikieliselle myös muiden kielten opiskelu on usein helpompaa. Tämä ei kuitenkaan täysin selitä ruotsinkielisten lukioiden menestystä. Ylioppilaskirjoitukset mittaavat osaamista laajalla alalla, eikä menestykseen ole mitään oikoteitä.

Muutakin kuin opintojen parissa puurtamista

Opiskelijaelämä on tietenkin muutakin kuin puurtamista nenä näytössä kiinni. Opiskelijoiden yhteiset tapahtumat ja niiden suunnittelu tuo mukavaa vaihtelua opiskeluun ja luo oppilaiden välille yhteisöllisyyttä. Jos nenää ei näytöstä malta irrottaa on loistava vaihtoehto vaikkapa nettipelit. Suomikasino tarjoaa kattavan valikoiman nettipelejä aina Blackjackistä, rulettiin ja parhaisiin kolikkopeleihin. Valikoimasta löytyy niin moderneimmat kolikkopelit, kuin parhaat klassikot ja retropelit.

Pakkoruotsi, eli pakollinen ruotsin opiskelu toisena kotimaisena kielenä jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Sen puolesta puhuvat sanovat sen olevan osa pohjoismaista identiteettiämme ja monen kielen opiskelun olevan rikkaus. Onhan Suomi kuitenkin kaksikielinen maa. Vastustajat taas perustelevat kantaansa esimerkiksi sillä, että ruotsinkielen pakollinen opiskelu vie tilaa hyödyllisimpien kielten opiskelusta.

Huippu-urheilu ja ylioppilaskirjoitukset

Kun tahdot yhdistää lukio-opiskelun ja huipulle tähtäävän urheilun, sinulle oikea paikka voi olla urheilulukio. Urheilulukiolla on oma tuntisuunnitelmansa, jossa oman lajisi harjoitteluun jää enemmän aikaa. Lajivalmennusta järjestetään yleensä aamuisin, ennen muita tunteja. Urheilulukiossa keskitytään fyysisen harjoittelun lisäksi myös oikeaan ravintoon, terveellisyyteen ja mielikuvaharjoitteisiin. Tavoitteena tukea opiskelijaa kaikin mahdollisin tavoin.

Urheilulukion henkilökohtainen opintosuunnitelma antaa tilaa harjoittelulle, kilpailumatkoille, leireille, maajoukkue- edustuksille ja muille edustuksille. Samalla opintojen edistymisestä pidetään huolta. Vaikka opintoainepainotus jakaantuu urheilulukiossa eri tavalla, suorittavat urheilulukiolaiset täysin samat ylioppilaskirjoitukset kuin muutkin kokelaat.

Ylioppilaskirjoitukset ovat lukio-opiskelijoille suuri etappi, johon valmistaudutaan koko lukion ajan. Säännöllisen koulutyön loppuessa abiturienteilla helmikuussa, vietetään penkinpainajaisia, jotka käynnistää myös niin sanotun lukuloman. Lukuloman aikana vedetään loppurutistus ylioppilaskirjoituksiin valmistautuen ja se huipentuu maaliskuun puolivälistä huhtikuun alkuun kestäviin ylioppilaskirjoitukseen. Kirjoituspäiviä on yhdeksän, joten jos haluaa kirjoittaa useampia aineita täytyy kirjoituspäiviä jakaa perättäisiin kirjoituskertoihin.