Vaasahiihto

Nainen kantaa lumilautaa

Ruotsin Vaasahiihto

Vaasahiihto on tunnettu ja varmasti etenkin monelle hiihdosta kiinnostuneelle tuttu vuosittainen tapahtuma. Vaasahiihto, eli Vasaloppet on Ruotsissa maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina järjestettävä hiihtotapahtuma. Se on samalla maailman suurin yksittäinen maastohiihtokilpailu. Tämä perinteinen hiihto on järjestetty jo noin sadan vuoden ajan aina vuodesta 1922 alkaen. Hiihtotapahtumalla on siis pitkä historia ja siihen kuuluu myös eräs mielenkiintoinen legenda, josta kerrotaan edempänä. Hiihtokisan hiihdettävä matka on myös hyvin pitkä; 90 kilometriä. Vaasahiihdon tulokset suomalaisten hiihtäjien näkökulmasta kiinnostavat tietenkin monia suomalaisia. Hiihdon historiaan kuuluukin myös suomalaisia voittajia, kuten Pauli Siitonen vuonna 1973 ajalla 4.42.11.

Vaasahiihto eli Vasaloppet on valtavan suuri ja kansainvälinen kilpailu, johon kuuluu useita ranking-kilpailuita. Osallistujat sijoitetaankin lähtöryhmiin juuri ranking-kilpailujen tulosten perusteella. Jopa kymmenet tuhannet osallistujat eivät mitenkään voisikaan aloittaa hiihtoa samaan aikaan.

Vasaloppet ja sen historia

Vasaloppet on järjestetty jo vuodesta 1922 lähtien ja se on jouduttu perumaan historiansa aikana ainoastaan kolme kertaa. Se on siis hiihdetty jo noin sata vuotta lähes joka vuosi. Naiset ovat saaneet kilpailla kuitenkin vasta vuodesta 1981 lähtien.

Vaasahiihtoon liittyy myös melko mielenkiintoinen legenda. Legendan mukaan Kustaa Vaasa olisi yrittänyt paeta Ruotsista Lyypekkiin vuonna 1520. Tällöin kuitenkin Taalainmaan talonpojat lähettivät kolme hyvää hiihtäjäänsä tavoittamaan hänet johtamaan Ruotsin talonpoikien kansannousua Tanskan kuningasta vastaan. Tarina on kuitenkin Kustaan avustajan, Västeråsin piispan Peder Svartin keksimä.

Hiihtäjiä ladulla

Kuka voi osallistua Vaasahiihtoon?

Hiihtokilpailuun voivat osallistua monet kuntohiihtäjätkin, mutta vain harvat yltävät voittajien joukkoon. Vasaloppetin osanottajamitalin saa kuitenkin jo, mikäli oma aika on korkeintaan 50 % hitaampi kuin voittajan aika. On sanomattakin selvää, että kymmenien tuhansien osanottajien joukosta voi olla vaikeaa selviytyä parhaimpien joukkoon. Monikaan ei siis lähde kisoihin Suomesta saakka vain mitalin perässä.

90 kilometrin matkan taittaminen voi olla monille suuri virstanpylväs ilman mitaliakin. Suomesta kisoihin kannattaa usein lähteä suuremmalla joukolla. Esimerkiksi urheilulukio tai yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on varmasti paikka, josta löytyy monia hiihdosta kiinnostuneita. Suuremmalla porukalla lähtiessä matka voi tulla edullisemmaksi ja monien mielestä on mukavampaa osallistua suuriin kisoihin tuttujen ihmisten kanssa vieraassa maassa.

Vaasahiihdon kilpailija hiihtämässä

Vaasahiihto ja tulokset

Vaasan ylioppilaslehti tarjoaa tietoa myös hiihtotapahtuman tuloksista. Monia kiinnostavat niin tuoreimman tapahtuman tulokset kuin myös vanhat kotimaiset ja ulkomaiset voittajat. Vaasahiihto on sisältänyt vain kaksi suomalaista voittajaa; Pekka Kuvajan ja Pauli Siitosen. Kuvaja voitti kisan vuonna 1954 ja Pauli Siitonen vuonna 1973. Pauli Siitonen nappasi voiton ennakkosuosikki Thomas Magnussonin nenän edestä, jolle ruotsalaiset olivat jo vuoden ajan povanneet lähes varmaa voittoa.

Maailman parhaimmat Vaasahiihdon tulokset ovat miehistä Jörgen Brinkin ja naisista Vibeke Skofterudin nimissä. Jörgenin ennätysaika oli 3.38.41 ja Vibeken 4.08.24. Suomalaisen Pauli Siitosen voittoaika oli 4.42.11 ja Pekka Kuvajan 6.22.51. Jörgen Brinkin nimissä tehty ennätys on kuitenkin vuodelta 2012 kun markkinoilla oli paljon nykyaikaisempia hiihtovälineitä. Esimerkiksi Pauli Siitonen taas hiihti voittoonsa puusuksilla.